Jasper Greenland Business School-imi ilinniartitsisuuvoq, ilinniartitsissutigisartangaasalu ilai ukuupput, tunisineq, inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermi periaaseq, ukiullu arfineq pingasut ilinniartitsisuulluni. Kalaallit nunaani pinngortitamut assut atuumassuteqarpoq. Jasper ilaquttanilu katillugit inuit sisamaasut, umiatsiaminnik Ameraliliartuartarput sila ajortinnagu.
Suna tamarmi ammasoq, kiffaangissuseq. Periarfissarpassuit killeqanngitsut. Taamatut holland-imiu ilinniartitsisoq Jasper Witjes Kalaallit Nunaannut peqqaarami oqaatigaa. Taamatullu aamma suli misigaanga. Kalaallit Nunaat tassaavoq asi kiffaangissuserlu. Taamaattuannarnikuuvoq ilaquttakkalu maanga peqqaaratta, Jasper oqaluttuarpoq, kalaallimik Nivikkamik atilimmik katissimavoq, Nivikka universitet-imi pædagogik-imut atuarsimavoq, special-ilioramilu allaaserisimavaa qanoq avatagiisit inuulluataarnissamut sunniisarnersut. ”Nivikkap tunuliaqutai, Kalaallillu Nunaannut tunngaveqarluarnerata naapeqqaarattali tiguartiffigisimavara assut” Jasper oqarpoq, namminerlu qallunaat holland-imiullu kultur-iinik aamma sunnerneqarpoq.
”Danmark-i Holland-ilu assut pilersaarusiornermik malittarisassanillu sunnerneqarsimapput” Jasper nassuiaavoq, nangillunilu: ”Kisianni Kalaallit Nunaat allaaneruvoq. Maani ingerlaannaq minguissuseq, asimullu attaveqarneq takussaavoq. Tassa inunnut nukittorsaat. ”Jasper Nivikkalu siullermik København-imi najugaqarput, kingusinnerusukkullu Slangerup-imut Nordsjælland-imut nuussimallutik. ” Uanga allatuulli København-imi allaffimmi sulivuga, tassani grafisk design, ilisarnaatit, pilerisaarinerlu suliaralugit. Kisiannili misigiuarsimallugu allamik soqartoq taqqamani, ”oqarpoq Jasper. ” Immaqami ´pituttorsimanngitsuusimavuga´aamma” nangippoq qungujullunilu. ” Pituttorsimannginnerup ilisarnaatigaa kiffaangissuseq, kisiannili aamma pissuserissaarneq, peqqissaarneq aammalu ileqqorissaarneq, inuilaarsuarmut asimullu ilaquttat ilangalugit nutsuisutut ittoq”.
Jasper Nivikkalu meerartaaqqaarput, Nordsjælland-imi najungaqarlutik. ”ingerlaannaq nalunngilarput ernerput ´Eik´-mik ateqassasoq, oqarpoq Jasper. ”ateq isumassarsiaavoq, qallunaamik nipilersortartumik, taalliortortumillu Eik Skaløe-imiik, soorlu aamma taanna akerliumatuujulaartoq uattuut. Eik Skaløe nipilersoqatigiinni ”Steppeulvene”-kunni erinarsortuuvoq, 1960-ikunnilu inuusuttuni pikitsisinermi siuttuusarsimalluni. Jasper, mastergrad-ilik filosofimi København-imiik aammalu Communication Management Utrecht-imiik holland-imiittumi, nassuerporlu: eqqissiveqannginneq aamma pingaara. Imminut eqqissiveqanngitsutuut isigisarpunga, nunarsuarmik pisunik aammalu avatagiisinnut alapernaannerujussuarmik pilik”.
2017-imi Jasper Nivikka meeqqatillu Nuummut nuupput, tassani Jasper ilinniartitsilerluni Aqqusinersuaq 18-imi. ” Kissaatigisimavara computerip savaniik peerniarluga, inunnullu attaveqarnerorusulluga” Jasper nassuiaavoq. Ukiut marluk qaangiummata Eik najattaarpoq, Anuk, taannalu ateq holland-ermiumiik erinarsortartumik eqqumiitsuliortumiillu Anouk-imiik isumassarsiaavoq. ” uangut allattarparput o-lernagu, tamannami aamma pissuteqarpoq ”Anuk” canada-miusut isumaqarmat ”nanoq” oqarpoq Jasper. ”taamaattumik issittoq tamatta itinerusumik paasisimasaqarfiginerulerniassagatsigu”.
asper-ip sakia Sten 74-inik ukiulik Nuummi najugaqarpoq. Jasper Sten-ilu umiatsiaqarput, asimilu naatitsiveqarlutik, nunami grønsag-inik naatitsivigissallugu pitsaassuuvoq. Aammattaaq toqqaviliorsimapput ilaqutariit tamarmik tupermik unnuiffissamik nappaaffigisinnaasaannik. Kangerlummi Ameralimmi nunami kusarnartorsuarmi nunap ilaa eqqisisimatitaavoq qanga inoqarfiusimaneri, umiatsialiviusimanerilu pissutigalugit, qanga inuit, qallunaatsiaallu ukioq 1000-imeersuullutik. ”Nuna tamanna nuannareqaara, illuliorfegeqqusaanngimmat, illuaqqiorfigeqqusaananilu” Jasper oqarpoq. ”Naatitsivipput ornikkangatsigu tuperni sinittarpugut”. Tamannami angerlarsimaffitsitut misigisaratsigu.
Nammineq grønsag-issagut naatittarpagut. Kangerlummukaraangatta pilersaaruteqarneq ajorpugut. Isiginnaangassaqanngilaq, kallerup inneqarani, internet-eqarani, mobil-ilu signal-eqarani. Qasuernaqaaq. Eik nammineq kisimai gummibåd-ersinnaavoq, Anuk majro-inik, radiisinik, kål-inillu ataatani ilangalugu naatitsisinnaalluni. Tamanna eqqisimaarnitta ilagiinnarpaa, taamannalu pissutaavoq Kalaallit Nunaannik asanninnitsinnut. Tamaanimi misissuisoqanngilaq, inatsiserpassuaqaranilu. Uangutsinnut ilaqutariinnut peqqinnartuuvoq,” Jasper naggasiivoq. ”misissorneqarani, inatsiserpassuaqaranilu inuuneq, tassaavoq kiffaangissuseq, pitsaasumik inuuneqarneq.
FAKTABOKS
- Jasper Witjes født i Holland.
- Uddannelse Communication Management i Utrecht i Holland.
- Master i filosofi fra Københavns Universitet.
- Bor i Nuuk siden 2017 med hustruen Nivikka, der er født i Nuuk.
- Sønnen Eik (9 år), der er opkaldt efter forsanger Eik Skaløe fra rock/hippiebandet ’Steppeulvene’.
- Datteren Anuk (6 år), hvis navn er inspireret efter den hollandske kunster, sanger og designer ’Auouk.